Unelmien koti – Betoni

Unelmakotimme on kivitalo. Talo voi olla osittain puusta tehty, vaikka osittain puulla verhoiltu, mutta perusrakenne tulee olemaan kiveä. Näin on päätetty. Kivitalosta muodostuu jykevä, turvallinen ja ympäristön ailahtelut tasoittava mielikuva, tunne. Kivitalo on lähes ikuinen.

Kun puhumme kivitalosta, emme tarkoita kuitenkaan ihan sananmukaisesti kivitaloa. Olemme ihastuneet betoniin materiaalina ja struktuurina. Haluaisimme paikalla valetun betonitalon, jossa rakenteet saavat myös näkyä, hyvän maun rajoissa tietenkin. Bunkkerissa emme haluaisi asua.

Suomalaisten mielessä betoni yhdistetään helposti rosoiseen ja surullisen näköiseen “neuvostobrutalismiin”, jota valitettavan moni 60- ja 70-lukujen vaihteen lähiö edustaa. Esimerkkinä vaikka Merihaka Helsingistä. Betoni on kuitenkin monesti yllättävänkin taipuisa rakennusmateriaali, kunhan sitä vaan osaa hyödyntää.

Olemme tällä hetkellä hirvittävän ihastuneita erityisesti levymuottien avulla valettuun betoniin. Tätä edustavat jutun kaksi ensimmäistä kuvaa. Kuvista ensimmäinen sisäseinänä ja toinen talon julkisivun pinnoitteena. Graafisuus, symmetrisyys ja hallittu rosoisuus puhuttelevat. Ylivoimaisen hieno suurena pintana talon sisäseinässä.

Vierastamme ehkä kuitenkin hieman käsittelemätöntä, betonille jätettyä pintaa katossa. Se luo helposti päälle kaatuvan tunteen, mielikuvan matalasta tilasta. Yllä olevassa Brasilialaistalossa katto kuitenkin muodostaa hienon lähes äärettömältä tuntuvan rakenteen yhdessä puisen lattian kanssa. Katto onkin valettu käyttäen laudoista tehtyä muottia. Tällainen tekniikka luo huomattavasti eläväisemmän pinnan, jota pitää jo mielestämme käyttää harkitusti. Toimisi parhaiten yksityiskohdissa, esimerkiksi suuremman tilan “rikkovassa” seinässä, vaikka takan pintana. Taloomme tuskin kuitenkaan tulee betonikattoa, se varmaankin tasoitetaan ja maalataan tylsästi valkoiseksi. Katon rakenteet on tietenkin eri asia, riippuu lopullisesta kohteesta.

Kolmas luonteva käyttökohde betonille on lattia. Kiillotettu ja pinnoitettu betonilattia on upea, varsinkin lattialämmityksen kanssa yhdistettynä. Saumattomuus seinien kanssa on muilla materiaaleilla vaikea toteuttaa. Pinnasta tulee kuitenkin sen verran julkitilamainen, että ei varmastikaan toimisi koko talossa. Puuta on myös lattiassa oltava, mutta se on toinen tarina se.

Kuvat tähän juttuun on valittu käyttökohteen ja erilaisten struktuurien perusteella. Ne eivät siis välttämättä edusta sellaista kokonaisuutta jollaisen haluaisimme. Kuvien on tarkoitus antaa hieman käsitystä siitä mihin betoni rakennusmateriaalina taipuu, osaavissa käsissä.

Vaikka kivitalossa nykyäänkin asumme, kerrostalossa tosin, olemme tähän asti joutuneet tyytymään betonin jäljittelemiseen aidon valetun pinnan sijaan. Olemme toteuttaneet työhuoneeseemme yhden seinän Tikkurilan Tunto Hieno pinnoitteella.

Kuvat
(1) Guggenberger House, ATT Architekten, 2004. Contemporary Houses (Könemann).
(2) Coser House, Marcio Kogan Arquitetos, 2009. E-architect.
(3) Maison du Béton, Atelier ST, 2009. ArchDaily, kuva Bertram Bölkow.
(4) Parliament Design -suunnittelutoimisto. Contemporist, kuva Lincoln Barbour.
(5) Työhuone, kuva avaruusasema.com.

Tunnisteet:
Aiheet: unelmien koti

Kirjoittanut Mikko - 06/02/10, 07:00. Tilaa Seurataksesi jutun kommentointia. Kommentoi tai viittaa omalta sivustoltasi. 

Lähiökoti « Selaa ajassa » Päivitys: muutoksia...

Unelmien koti - Meri « Selaa aiheessa unelmien koti » Unelmien koti – portaikko

14 kommenttia juttuun "Unelmien koti – Betoni"

[…] unelmien kodissa on kaksi kerrosta, tuosta asunnosta poiketen kuitenkin ja edellisten juttujen mukaisesti betonisessa erillistalossa meren rannalla. :) Sijoittaisimme makuuhuoneet yläkertaan, […]

Avaruusasemablogi » Blog Archive » Unelmien koti – portaikko kommentoi Feb 28 10, 15.31.

Itse pidän myös bunkkereista, mitä oksaisempi lauta tai havuvaneri muottina, sen parempi. Revellin Didrichsen edustaa juuri oikeaa betonibrutalismia. Samaa voi hakea myös Laakson sairaalan kahvilasta, jotka ovat onneksi saaneet olla rauhassa muotivirtausten aikakausina. Kyllä myös Pietilöiden Suvikumpukin on kaunis ja merkittävä. Talot valettu paikallaan, vaikka infra näyttää elementeiltä. 60-luvun ja 2010-luvun kantikkaat isoikkunaiset omakotitalot näyttävät kovasti samoilta. Aika näyttää onneksi kertaavan itseään. Sen jälkeen alkoikin se surullinen miljoonaprojekti aikakausi. Tehtiin kokeiluja, mitkä maksatettiin asukkailla.

Graafinen betoni on 30v päästä taatusti yhtä kaunista, kuin pesubetoni nyt. Pesubetoni oli kaunein ja suurella innovaatiolla tehty tuote 1970-luvulla ja vain kaikkein parhaimmat rakennukset saivat sen pinnakseen. Loput tyytyivät saman aikakauden toiseen loistokeksintöön, mineritlevyyn tai suoraa levyä tyylikkäämpään aaltomineritlevyyn.

Myös liiallinen lasin (ja kuvioidun lasin vrt. Opetushallituksen talo) ja rosterin käyttö on kääntynyt jo nyt itseään vastaan. Nekin näyttävät tulevaisuudessa varmasti rumalta. Aina voi verrata vanhaa lippakioskia kaisanienmen puistikossa olevaan 2000-lukuseen nagariin. Joka on arkkitehtuurisesti aivan hirvittävä. Edustaa lähinnä vain aikakautta, kun se ei ole juuri koskaan edes auki. Silloin se edustaisi myös rasvaista ruokaa.

Graafinen betoni on kyllä joidenkin mielestä kaunista (Aarre M. Mattisen palkinto, fennia prize,…), mutta minä en pidä! Mulle se tuo vain mieleen tulevaisuuden pesubetonin.

jari kommentoi 06/02/10, 13.56

Didrichsenin museo on kyllä betonirakentamista parhaillaan. Hieno rakennus. Suvikumpu Tapiolassa on kyllä vaikuttava alue, asunnot on kyllä jo osittain vähän kummallisia. Tapiolan kirkko edustaa myös tuota 60-luvun betonirakentamisen kulta-aikaa. Lähinnä viljasiilolta näyttävä päärakennus on omasta mielestäni päivästä rippuen joko upea tai sitten karmea. Matala siipirakennus on taas betonibrutalismia hienoimmillaan. Piti kuvakin ottaa siitä tätä juttua varten, mutta oli lunta liikaa ja liian pimeää.

Pesubetoni ja graafinen betoni menee kyllä sinne samaan elementtirakentamisen lokeroon, josta ei mitään kaunista tule koskaan syntymään. Tarkennuksena nyt vielä, että emme jutussa tarkoittaneet graafista betonia, kun puhuimme betonin graafisuudesta. :D

Mikko kommentoi 06/02/10, 15.22

En edes huomannut moista yhteensattumaa ja toin graafisen betonin esille, kun sitä hypetetään lähes kaikkialla. Milloin sitä on Q-parkin sisäänmenossa ja milloin missä. Tulevilla asuntomessuillakin sitä on taatusti (ja paljon). Mutta harva näkee yhteyttä palkitun graafisen betonin ja hyljetyn pesubetonin välillä.

Kyllä mulle raakabetonikattokin kelpaisi asuntoon mielihyvin, mutta sen pitäisi kyllä tukea talon arkkitehtuuria. Toisin sanoen talon pitäisi olla betonibrutalismia tai vanha tehdas.

Hyvä postaus tämä betoni, kiitos.

jari kommentoi 06/02/10, 16.43

Ah, betoni kuuluu myös omiin lempimateriaaleihini ja oma taloni, jos sellainen joskus tulisi rakennettua, olisi myös ehdottomasti kivitalo. Selkeälinjainen, ajaton, funkkistyylinen.

Tämä saitti on varmaan tuttu: http://www.betonitalo.fi/
Gallerian kuvissa esitellään mm. työtoverini paikallavalettu betonitalo.

sitruuna kommentoi 06/02/10, 21.22

Kiitos jari. Raakabetonikatto on hankalampi juttu, sen pitää todella istua taloon. Ei mikään helppo juttu, parhaiten tosiaan toimii vanhoissa tehdasrakennuksissa. Niissä se kuuluu kokonaisuuteen, itsestäänselvyys oikeastaan. :)

Kiitos sitruuna linkistä. Ei ollut tuo betonitalo.fi ennestään tuttu, kumma ettei ole eteen osunut vaikka aiheesta on tullut paljon googleteltua. No tämä kun on ollut tällaista haaveilua vaan niin ehkä ei ole hirveän konkreettisia asioita tullut betonirakentamisesta etsittyä. Mutta menee kyllä tuonne bookmarkkeihin tuo sivu tulevaisuuden varalle. :D

Mikko kommentoi 07/02/10, 1.14

Betoni on ehdottomasti se juttu meilläkin. Alkaa kuulostaa siltä, että voimme rakentaa samanlaiset talot. Teille meren rantaan ja meille järven.

Tuo betonitalo.fi oli mahtava löytö, kiitos Sitruuna! Meni hyvä tovi galleriaa ihaillessa.

au kommentoi 10/02/10, 9.02

Kuinka hyvin betoni istuu Suomeen? Suurin osa vuodesta harmaata, väritöntä. Eriasia maissa jossa värit ympärillä. Lisäksi sanoisin tuosta toisesta kuvasta: kun rakennetaan Suomeen lisätään tuhon kuvaan rännit, kaadot talolta poispäin, kunnon kivijalka jne…

kivitaloasuja kommentoi 12/02/10, 10.12

No eikös harmaa betoni istu silloin Suomeen erittäin hyvin. Samat sävyt löytyy kuin luonnosta. :D

Tietenkin Suomeen rakennettaessa pitää ottaa huomioon paikalliset vaatimukset. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tehdään aina kustannukset mielessä sitä juuri samanlaista, helpoiten asennettavaa jälkeä. Rännit voi integroida rakenteisiin, kunnollisella salaojituksella voi tehdä paljon eikä kivijalkaakaan ole pakko tehdä eri materiaalista tai eri pintakäsittelyllä kuin siitä ylöspäin. Tarvitaan vaan kekseliäisyyttä, joka ei tosin Suomalaisessa rakentamisessa ole sallittua, paitsi silloin kun säästetään tai työmiehen on asia helpompi tehdä… Suomessa halutaan kaikki talot tehdä samoilla periaatteilla, samoilla menetelmillä, samanlaisiksi. Kaikkea erilaista aina vierastetaan… Huh, tulipahan vuodatettua. :D

Mikko kommentoi 12/02/10, 21.18

Ei tuo betoni ole mitenkään kovin erilaista, kyllä sitä Suomalaisesta rakentamisesta löytyy. Katsokaa betonitaloja, jotka olleet muutaman vuoden valmiina…eipä se pinta sitten enää kovin kaunis ole…paitsi jos tykkää epätasaisesta, valumajälkisestä pinnasta. Ennen omaa rakentamista oli vähän samantapaisia aatteita kuin teillä, kyllä ne realiteetit sitten astuu peliin kun vähän tutustuu rakennusmääräyksiin, ammattilaisten saatavuuteen, siihen mitä rakentaminen ja erikoiset ratkaisut maksaa. Oma talo on suunniteltu hyvinkin monimuotoiseksi ja erilaiseksi, poiketen yleisestä rakennuskannasta mutta kyllä siitä sitten maksetaankin kovaa hintaa ja SILTI piti TINKIÄ erinäisistä asioista.

kivitaloasuja kommentoi 19/03/10, 21.04

Betoni kärsii kyllä eroosiosta, mutta niin kärsii kyllä kaikki materiaalit. Betonipinnassa on tietenkin sellainen ongelma, että sitä ei voi enää entisenlaiseksi korjata pintakäsittelemälla, kuten vaikka rapattua pintaa tai puupintaa. Itse tykkäisin enemmän betonista sisäpintana, jossa se ei olekaan niin sään armoilla.

Mutta onneksi saa vielä vaan haaveilla eikä tärvitse ottaa todellisuuden rajoituksia ja käytännön ongelmia huomioon. :)

Mikko kommentoi 20/03/10, 15.02

Ollaan tasan kuukausi asuttu betonitalossa, paikalleen valettu sisäpinnoiltaan rouhea kokonaisuus. Tervetuloa tutustumaan rakennusvaiheen ja elämää betonitalossa blogiin osoitteeseen : http://www.betonitalo.blogspot.com valumajälkijä löytyy ym. Rosoista pintaa ja ihan uutena, joten tästä tykkää tai ei, jakaa mielipiteet todella kahtia, pääasia on, että rakentajat viihtyvät, sillä itselleen sitä oman talon rakentaa eikä muille.

Anne kommentoi 07/05/11, 19.03

Päädyttiinkin tässä juuri menneellä viikolla teidän blogiin Anne. Teidän talo on melkein kuin suoraan meidän unelmista, tonttia, taloa ja muutakin myöten. Kateeksi oikeastaan käy, ehkä mekin sitten joskus. Onnea kuitenkin uuteen kotiin! Täältä päin tullaan varmasti seuraamaan teidän blogia vastaisuudessakin, päätyi tuonne linkkilistallekin. :)

Mikko kommentoi 08/05/11, 12.08

Ai, no olipa sattuma :) minä taas surffailin netissä muista betonitaloista ja päädyin tänne. . . Kiitos, ja tervtuloa seuraamaan, odotellaan kärsivällisinä ja vähän kärsimättömänäkin välillä julkisivuelementtien asennusta.

Anne kommentoi 08/05/11, 21.51