Seuraava leipäkokeilu

Kolmantena leipänä päätimme kokeilla jotain muuta kuin vaaleaan perus-leipätaikinaan perustuvaa leipää. Entisen lempileipämme, jo lopettaneen La Société du Cochonin leipomon rusina-pähkinäleivän innoittamana päädyimme soveltamaan ruskeaa leipätaikinaa. Taikina on muuten hyvin samankaltainen kuin vaaleakin taikina, mutta siihen laitetaan 60% jauhoista täysjyvä-vehnäjauhoja. Cochonin leivän tapaan laitoimme taikinan joukkoon rusinoita ja saksanpähkinöitä.

Rusina-saksanpähkinäleipä (2 kpl)

  • 300 g täysjyvä-vehnäjauhoja
  • 200 g hiivalieipäjauhoja
  • 10 g tuoretta hiivaa
  • 10 g suolaa
  • 385 g vettä
  • 80 g rusinoita
  • 80 g saksanpähkinöitä

Sekoita jauhot keskenään ja hiero hiiva sormenpäillä niiden sekaan. Aseta taikinakoukulla varustettu yleiskone hitaimmalle nopeudelle, lisää suola ja sen jälkeen vesi. Anna sekoittua kahden minuutin ajan. Nosta sitten nopeutta yhdellä askeleella ja anna taikinan vaivautua vielä 6-7 minuuttia. Lisää sekoituksen loppuvaiheessa joukkoon myös rusinat ja karkeaksi rouheeksi murskatut saksanpähkinät.

Poista taikina astiasta, aseta kevyesti jauhotetulle alustalle ja muotoile palloksi venyttämällä yhdellä kädellä taikinaa eri suuntiin sivulle ja painamalla se aina tiukasti keskelle. Siirrä takaisin jauhotettuun kulhoon, peitä leivinliinalla ja anna nousta lämpimässä ja vedottomassa paikassa 45 minuuttia. Nosta taikina sitten takaisin leivonta-alustalle ja muotoile uudelleen palloksi. Nostata samalla tavoin vielä toiset 45 minuuttia.

Jauhota työtaso kevyesti. Siirrä taikina tasolle ja jaa se kahteen yhtäsuureen osaan. Muotoile molemmat soikean leivän muotoon. Muotoile molemmat osta palloiksi. Paina aluksi pallo litteäksi kämmenen avulla, nosta sitten takareuna ylös, taita keskelle ja paina kämmentyvellä tiukasti kiinni, nosta sitten etureuna samalla tavoin ylös ja paina tiukasti keskelle. Toista myös toiselle leivälle. Leivistä pitäisi tulla tällöin soikean muotoisia.

Aseta leivinliina uunipellin päälle, jauhota se kevyesti täysjyväjauhoilla ja nosta keskikohta liinasta harjaksi. Aseta sitten yksi leipä liitoskohta ylöspäin harjan molemmin puolin. Pitä toisella leivinliinalla ja kohota 60-75 minuutin ajan.

Esilämmitä uuni 250 asteeseen. Käännä leivät ympäri ja aseta jauhotetulle leipälapiolle. Tee terävällä veitsellä (reilu) 5 mm syvä viilto pitkittäin leivän keskelle yläpintaan. Sumuta uuniin vettä ja liu’uta leivät leivinkiven päälle. Laske uunin lämpö 230 asteeseen ja paista noin 30 minuuttia. Poista uunista ja jäähdytä ritilän päällä.

Lopputulos oli aavistuksen liian kiinteä omaan makuumme, oikeastaan rakenne oli samankaltainen kuin kaupasta ostetuissa täysjyväleivissä. Jäimme kaipaamaan vaaleiden leipien “ilmavuutta”. Leivän kuori oli puolestaan täydellisen herkullinen leivän jäähdyttyä, hetken uunista ottamisen jälkeen, rapea ja maukas. Harmi, että teimme hieman konservatiivisen viillon leipiin (olisi pitänyt olla syvempi), joten ulkonäöltään kuori ei aivan onnistunut.

Itse leipäkin oli maultaan oikein hyvä, maku saattaisi kuitenkin kaivata hieman juuren tuomaa luonnetta. Leivän seuraavassa versiossa yritämmekin varmasti juuren käyttöä. Sen lisäksi tulemme vähentämään täysjyväjauhojen osuutta. Onko jollakin kokemuksia tällaisesta? Kuulisimme mielellämme niistä.

Toinen kysymys osoitetaan myös muille kotileipureille. Miten saatte leivän kuoren säilymään rapeana? Onko se ylipäätään mahdollista? Itse laitoimme leivät yöksi leipälaatikkoon materiaaliltaan leivinpaperia muistuttaviin eväspusseihin ja pettymys oli suuri kun täydellisen rapea kuori oli aamuun mennessä muuttunut kumimaisen pehmeäksi. Auttaisiko pelkkä paperipussiin pakkaaminen, oliko virhe laittaa leivät leipälaatikkoon, vai voiko syynä olla tämä vallitseva kuumankostea sää?

3 kommenttia juttuun "Seuraava leipäkokeilu"

Rakenne näyttää ihan normaalilta, nopeasti kohotetulta hiivaleivältä. Ei taikina ehdi fermentoitua tuollaisen parin tunnin aikana tarpeeksi siten, että siihen syntyisi tarvittavia ilmakuplia viemään “höttöisyyttä” pois. Juuri auttaa.

Leipä on tuoretuote. Ei se kuori säily samanlaisena edes seuraavaan päivään. Parempaan lopputulokseen pääsette kuitenkin laittamalla sen johonkin hengittävään pussiin (l. esim. paperipussi), tai vaikka kietoa pyyhkeen sisään.

Aineiden määrien kanssa kannattaa muutenkin olla tarkkana näillä keleillä. Jauhot käyttäytyvät ihan eri tavalla kun vaikka talvella. Kannattaa tunnustella taikinaa. Jos se on jo alussa “raskas” ja tiivis, niin ei siitä uunin jälkeenkään tule ilmavaa.

Jukka kommentoi 15/07/10, 18.51

Leivon usein NY Timesin ohjeella No-Knead Breadia (http://www.nytimes.com/2006/11/08/dining/081mrex.html). Säilytän sen yön yli leivinliinassaan. Kuori pysyy silloin kohtuullisen rapeana, tosin leivän sisus ei ole yhtä kosteanpehmeä kuin täysin tuoreena.

Bisneskissa kommentoi 15/07/10, 23.36

Arveltiinkin, että juuren kanssa tässä on alettava puuhastelemaan, että saadaan kunnon rakenne leipään. Eipä leipä koskaan ole samanlaista kuin juuri uunista tullessaan, mutta kaupasta ostettavat leivät (sellaiset kunnon leivätkin, joissa ei ole lisäaineita) pitävät kuoren rapeuden kyllä parin päivän ajan. Mutta pitänee hommata jostain noita paperipusseja, jos se vaikka auttaisi. Kenelläkään muuten ideoita siihen mistä niitä saisi?

Tuo No-Knead Bread on tullutkin joskus eteen blogeja selatessa. Vaikuttaa mielenkiintoiselta, voisi vaikka joskus kokeilla. Näyttää olevan sellainen välimuoto nopeasti kohotetun ja juureen tehdyn leivän väliltä. :)

Mikko kommentoi 16/07/10, 23.36