Viewing posts tagged with "ruoka"

Hanko Sushi

Vuodenvaihteen tienoilla Ison Omenan ostoskeskukseen avattiin sushiravintola Hanko Sushi. Kyseessä on viime kesänä Hankoon avatun, suuren suosion saavuttaneen ja paljon kehuja keränneen, sushiravintolan toinen toimipiste. Kevään aikana Hanko Sushi tulee avaamaan ravintolan myös Lahden keskustaan sekä Helsingin Ruoholahteen.

Itse olemme ehtineet käydä Hanko Sushissa pari kertaa. Molemilla kerroilla tilasimme sushi-lajitelmat, joihin olimme erittäin tyytyväisiä. Sushi oli maukasta, tuoretta ja huolellisesti tehtyä, lisäksi annoksen maut olivat hyvin tasapainossa. Menusta löytyy erilaisten raakojen sushien lisäksi myös mm. grillattu lohi sekä ankerias. Hyvän ruoan lisäksi paikasta huokui rento ilmapiiri ja iloinen tekemisen maku.

Espoossa, ostoskeskusten ja ketjuravintoloiden luvatussa kaupungissa, ei ole liikaa hyviä ravintoloita, joten olemme todella tyytväisiä että Hanko Sushi avatiin juuri meidän arkireittimme varrelle.

Lisää kuvia…

Ostoksilla


Yritimme jokavuosittaiseen tapaamme tänäkin vuonna käydä joulun jälkeisissä alennusmyynneissä. Kuten aina ennenkin, emme nytkään löytäneet mitään alennettua ostamisen arvoista. Koska olimme kuitenkin kerrankin ajoissa arkena Helsingissä niin päätimme lähteä käymään Chez Mariuksessa keittiötarvike-ostoksilla. Olemme jo pitkään halunneet soodasifonin, kaupasta kun ei sooda-vettä sellaisenaan saa. Ehdoton väline drinkkien, alkoholittomien juomien ja joidenkin jälkiruokien valmistukseen. Samalla hankimme myös caipirosca-nuijan, laadukkaan hieman kokkiveistä pienemmän veitsen, sekä silikonisia tartelettivuokia (joita ei kuvassa näy). Ja kuten aina, unohtui tälläkin kertaa jotain eli se paistokivi, josta on blogimme kommenteissa ollut keskustelua.

Piti tänään tehdä mojitoja ihan vaan testiksi, mutta yhdestäkään Helsingin keskustan ruokakaupasta ei löytynyt tuoretta minttua. No huomenna yritämme löytää sitä jostain niin pääsemme kokeilemaan sifonia tositoimissa.

Ennen kotiin lähtöä poikkesimme vielä Kämp Galleriassa Valrhonan suklaapuodissa, jossa on myöskin pitänyt jo useamman kerran käydä. Ostimme muutamaa eri “alkuperämaa-suklaata” ja pekaanipähkinäsuklaata kokeeksi. Itse olen meidän perheessä se hirvittävä suklaan kuluttaja, mutta lähinnä Fazerin sininen -linjalla. Nyt tekisi mieli kokeilla jotain uutta. Hauska oli ainakin huomata kuinka paljon maa ja lajike suklaan makuun vaikuttaa. Aivan kuten kahvissakin. Arietta ei niin suklaasta välitä, suostui maistamaan kuitenkin.

Gastronomie Finlande

Päivän (21.10.2009) Kauppalehdessä tuli sivumennen huomattua juttu Gastronomie Finlande -säätiön perustamisesta. Gastronomie Finlande pyrkii tukemaan ja edistämään kotimaista gastronomiaa ja nostamaan ruokakulttuurin ansaitsemaansa asemaan myös Suomessa. Täällä kovin monelle ruoka on vain ruokaa, vatsantäytettä ja kulttuuri jotain muuta. Hyvää ja taidolla tehtyä ruokaa ei osata arvostaa – asia, johon säätiö siis pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan.

Gastronomie Finlande sai alkunsa julistuksella suomalaisen gastronomian puolesta, jonka taustalle oli saatu kaikki merkittävät suomalaiskokit. Säätiö on onnistunut keräämään muutenkin varsin vaikuttavan taustajoukon toimintaansa tukemaan. Nimekkäiden kokkien (jäsenistö on käytännössä Suomen kokkien kuka kukin on galleria) ja ravintolatoimintaa pyörittävien yritysten (Royal Ravintolat, Carma, Olo, Chez Dominique, jne.) lisäksi mukana on mm. Iittala Group ja Taaleritehdas.

Alkuvaiheessa säätiön päämääränä on ammattimaistaa ja yhtenäistää suomalaiset kokkikilpailut, tukea kansainvälistä kilpailutoimintaa ja Suomen kokkimaajoukkuetta. Näiden avulla pyritään nostamaan alan profiilia kotimaassa.

Näkyvyyttä haetaan myös marraskuun alussa järjestettävällä säätiön ensimmäisellä julkisella tapahtumalla – Suomen huippukokkien ainutlaatuisella yhteisesiintymisellä Gastronomie Finlande -illallisella. Tapahtumassa on ainutlaatuinen tilaisuus päästä yhdellä kertaa tutustumaan kuuden eri huippuravintolan kokkien loihtimiin ruokalajeihin. Melko kova hinta rajoittanee osallistujia, mutta ei 250 euroa loppujen lopuksi niin hirvittävän paljon ole seitsemän ruokalajin illallisesta viineineen ja muine juomineen. Olisihan tuo muutenkin aika ainutlaatuinen juttu. Harmi vaan, ettei ole varaa tällä hetkellä. Täältä pääsee kuitenkin ilmoittautumaan, jos kiinnostuitte.

Optio kirjoittaa leivästä


Tänään ilmestyneessä Kauppalehti Optiossa (16/2009) oli hyvin mielenkiintoinen juttu tuoreesta irtoleivästä ja paikallisista pienleipomoista. Oikeastaan juttuja oli kaksi. “Ote leivästä” kertoo Suomalaisyhdysvaltalaisen leipuripariskunnan ja Leibomo Limbbun (Facebook) tarinan, “Aitojen makujen äärellä” kertoo Suomen lähileipomoista.

Suomessa on vuosikaudet ollut vallalla suuntaus, jossa perinteisellä leivällä ei ole ollut sijaa. Suomalainen leipä on teollisesti tuotettua ja se myydään pitkän ketjun päätteeksi muovipussissa marketin hyllyltä, lähileipomoille ja perinteisin menetelmin hyvistä raaka-aineista tehdylle leivälle ei ole ollut tilaa. Nyt näyttää siltä, että suunta on muuttumassa ja tästä kertoo Option juttukin. Kannattaa yrittää hankkia kyseinen lehti käsiin jo pelkästään sen takia, että jälkimmäiseen juttuun on koottu kompakti lista pääkaupunkiseudun lähileipomoista ja niiden jälleenmyyjistä. Jälleenmyyjien määrä on ollut iloisesti kasvamaan päin ja saattaa joidenkin leipomoiden tuotteita saada jo ihan siitä lähimarketista.

Olemme ihastuneet nimenomaan vehnäjuureen tehdyn leivän makuun ja rapeaan kuoreen. Vaalean leivän leipominen juureen on Suomessa aika tuntematon käsite, täällä on perinteisesti kohotettu vaaleat leivät hiivalla ja tehty vain tummat leivät juureen. Olemme myös olleet viime aikoina valtavan innostuneita siitä, että miten tällaista vehnäjuureen perustuvaa leipää voisi tehdä kotona. Toinen Hullujen päivien ruokakirja-ostoksistakin (Leipää monella tavalla) liittyi tähän. Vehnäjuureen tehdyt leivät ovat usein myös hiivattomia, mutta kotioloissa juuren valmistaminen ilman hiivaa on kuulemma haaste. Internetistä Option mukaan voi kuitenkin tilata vehnäjuuria, pitää pistää harkintaan. Kunhan vaan keksii, että mistä päin Internetiä.

Alkuun pitäisi kuitenkin hommata paistokivi eli muutaman sentin paksuinen uunipellin kokoinen pala esim. graniittia, ehdoton vaatimus, jotta leipää yleensä pystyy kotiuunissa tekemään. Olisiko teillä lukijamme tietoa siitä mistä sellaisen saisi hankittua pienellä vaivalla? Pääkaupunkiseudulta. Seuraava tarve on sitten se pitkään pohdittu yleiskone vaikka kyllähän vaivaaminen käsinkin onnistuu.

Leipää tohtorin hyppysistä


Kun leivästä kerran tuli puhe, on pakko vielä kertoa tämänpäiväisestä uudesta tuttavuudesta. Täysjyvä-Gourmet Oy:n perustaja Karin Autio on tutkinut leivän laatua ja sen terveysvaikutuksia useita vuosia työskennellessään VTT:llä johtavana tutkijana. Nykyään hän leipoo perinteisin menetelmin leipää, taikinajuuresta ilman leivinhiivaa.

Karin itse oli tänään Tapiolan Stockmannilla esittelemässä leipomonsa tuotteita ja meillä oli ilo keskustella hetki hänen kanssaan aidon leivän ominaisuuksista ja sen valmistuksesta. Maisteltavana hänellä oli 100% täysjyväspelttileipä, täysjyväohra-aprikoosileipä sekä rukiinen täysjyväleipä. Kaikki leivät olivat erittäin maukkaita. Päädyimme ostamaan herkullisen täysjyväspelttileivän.

Hienoa, että tällaisia pieniä paikallisleipomoita on edelleen olemassa. Mielellään maksaa hieman enemmän, kun tietää saavaansa laadukasta leipää ja tukevansa samalla pienyrittäjää. Täysjyvä-Gourmet Oy:n tuotteita on myytävänä 13 eri liikkeessä pääkaupunkiseudulla. Tarkemmat myyntipaikat ja myyntipäivät löytyvät leipomon kotisivuilta.