Viewing posts tagged with "kahvi"

Has Bean

Aloitettuamme kahviharrastuksemme keväällä 2007 ongelmaksi pian muodostui, että kunnollisia papuja ei meinannut saada Suomesta juuri mistään. Aluksi haimmekin papumme Helsingistä Kaffecentralenista, mutta meiltä katsoen Kaffecentralenin sijainti ja aukioloajat eivät olleet kovin hyviä. Kunnollisilla pavuilla tarkoitamme siis laadukkaita papuja, joiden paahdosta on kulunut korkeintaan viikko.

Tuttavamme suositteli meille Englannissa toimivaa Has Bean nimistä paahtimoa ja nettikauppaa, jota päätimme kokeilla. Has Bean on autotallista aloittanut perheyritys, jolla on nykyisin hyvin laaja valikoima kahveja eri maista ja eri alueilta. Tilaus tapahtuu nettikaupassa ja on perillä Suomessa noin viikossa. Pavut tottakai paahdetaan vasta tilauksesta ja postitetaan heti.

Itse tilaamme yleensä kolme 250 g:n pussia kerralla, valmiiksi paahdettuina kokonaisina papuina. Usein tilaamme kahta hyväksi havaittua ja yhtä meille uutta papua tai sekoitusta. Uusin suosikkimme on Bolivia Machacamarca 2009, joka toimii erityisen hyvin aamukahvina mokkapannussa tehtynä.

Emme voi muuta kuin kehua Has Beania. Pavut ovat aina olleet ensiluokkaisia, eikä luvattu toimitusaika ole koskaan pettänyt. On todella mielenkiintoista kokeilla erilaisia papuja ja havaita kuinka erilaisia ne loppujen lopuksi ovat. Hintaluokka pavuille on 3 punnasta ylöspäin per 250 g:n pussi + toimituskulut. Hinta on erittäin kilpailukykyinen.

Seuraavaksi kuitenkin kokeilemme kotimaisen Kaffa Roasteryn papuja. Kaffan kahvia on toki tullut jo monta kertaa juotua La Torressa.

Nyt meillä juodaan mokkaa


Hienossa kahvikoneessamme on ollut vikaa jo hetken aikaa. Jokin tiiviste vuotaa ja kone roiskii kuumaa vettä paikoista joista sitä ei pitäisi tulla. Kaffecentralen ei enää Isomacin koneita huolla, joten Suomessa ei huoltoa tietääksemme ole. Pitää huoltaa itse, jota varten pitää vielä kerätä lisää rohkeutta ja tietoa.

Kahvikoneen rikkoutumisesta asti olemme, siis tähän asti, tehneet suodatinkahvia Moccamasterillamme. Pavut olemme edelleen itse jauhaneet, joka tekee merkittävän edun suodatinkahvissakin. Nyt menneenä viikonloppuna tuli kuitenkin heräteostettua Bialettin mokkapannu, joka myös mutteripannuna tunnetaan. Alunperin piti ostaa vain kahvipapuja, mutta lähimarketin valikoimissa oli pelkästään kunnon espresso-papuja. Otimme kokeiluun Pellinin Espresso Superioren. Seuraavaksi voisikin tilata taas Has Beanista.

Mokkapannulla tulee hyvää kahvia, pehmeää ja suklaista. Varmasti myös tuoreilla pavuilla ja itse jauhamisella on merkityksensä. Tulemme varmasti kahvikoneen korjauksen jälkeenkin juomaan mokkaa aina silloin tällöin, cappuccinon valmistuksessa on kuitenkin enemmän vaivaa.

La Torrefazione


Helsinkiin on vihdoin saatu kaupungin ensimmäinen oikea kahvila – La Torrefazione. Aleksanterinkadun Stockmannin päädyssä hieman hämäävästi toisessa kerroksessa sijaitseva kahvila aloitti toimintansa vaivihkaa pari viikkoa takaperin. Juttuja on näkynyt lähinnä vain Suomenruotsalaisissa medioissa, kuten Pepparissa, ei ainakaan omiin silmiin ole osunut. Konsepti on yksinkertainen – kahvilassa paahdetaan itse omaa kahvia Suomessa harvinaisista laadukkaista papulaaduista, tarjotaan aamiaista ja lounasta viikoittain vaihtuvalta listalta sekä tehdään täytettyjä ciabattoja tilauksesta.

Kahvilan taustajoukot ovat nimekkäät. Joukosta löytyy mm. baristojen Suomen maajoukkueen tämän hetkinen kapteeni Roman Kolpaktsi, Lontoossa Michelin-tähdin koristellussa L’Atelier de Joel Robuchon‘issa aiemmin keittänyt Jon Linnavuori ja Kaffa pienpaahtimon taustalta löytyvät Hampf’in veljekset. Ei ihme, että lopputulos on vakuuttava.


La Torrefazionen erikoisuus on se, että paikassa myös paahdetaan omaan käyttöön tuleva kahvi. Paahtimo on sijoitettu lasiseinän taakse kahvilatilasta ihailtavaksi. Toisen kerroksen sijainti luo oman vivahteensa, Aleksin ihmisvilinä tuntuu paljon rauhoittavammalta ylhäältä katsottaessa. Sisustukseen on myös panostettu, paikka on siisti ja viihtyisä. Kotisivutkin on oikein hienot, kokonaisuus vaikuttaa hyvin harkitulta ja onnistuneelta. Parasta paikassa on kuitenkin se, että listalta löytyy oma suosikkipapuni eli Brazil Fazenda Cachoeira Bourbon, jota on tullut lähes jokaisen tilauksen mukana HasBeanista. Paahtaja ja barista tekevät itse tuosta mainitusta ja muista raakapavuista sekoituksia, jotka paahdetaan ja joista sitten itse kahvi tehdään. Ei enää tuoreemmaksi voisi mennä.

Itse kävimme testaamassa paikan tänään lauantaina. Kahvila oli aivan täynnä ihmisiä, joten tieto paikasta näyttää levinneen. Tästä huolimatta palvelu oli ystävällistä ja ilmapiiri rento. Tällä kertaa kävimme vain pikaisesti Hullujen päivien lomassa macaron-leivoksilla ja cappuccinoilla. Hyvät cappuccinot olivatkin, vaikka kaupungin parhaat on edelleen tullut nautittua Kaffecentralenissa Ulrikan tekemänä. Ehkä se vaikutti, että kahvilan paahtimo oli vielä pois käytöstä joidenkin teknisten ongelmien takia. Loistava sijainti, hyvä kahvi ja erittäin houkuttelevat ciabattat takaavat kuitenkin sen, että La Torrefazionessa tulee varmasti käytyä aina kun keskustassa tulee käytyä niin, että on aikaa pysähtyä kahville.

Kahvipuoti Caffi

Saimme keväällä lahjakortin Sokos Hotel Flamingoon ja päätimme käyttää sen kesälomallamme. Hotelli oli uusi ja oikein siisti, lisäksi siellä oli ystävällinen ja hyvä palvelu. Ainoa miinuspuoli oli se, että siellä oli aivan liikaa meluisia lapsiperheitä. Toisaalta se ei tullut yllätyksenä. Samalla reissulla vierailimme Jumbossa sekä Flamingo ”viihdekeskuksessa”.

Flamingosta löysimme paahtimo- ja suklaakauppa Caffin. Kävimme nauttimassa cappuccinot ja ostimme rasiallisen käsintehtyjä suklaakonvehteja. Nam. Oli todellinen yllätys, että ostoskeskuksesta voi löytyä tällainen kahvipuoti. Yleensä ostoskeskusten kahvitarjonta rajoittuu automaattikahviin, jota myydään ylihintaisena erikoiskahvien nimillä.

Caffissa on runsasta valikoima erilaisia kahveja raakapapuina, paahdettuna sekä jauhettuna. Erikoisuutena on oma pienpaahtimo. Caffissa oli asiantunteva ja asiaan omistautunut palvelu. Valitettavasti oma espressokoneemme tarvitsee pientä huoltoa, joten emme voineet ostaa papuja kotiin kokeiltavaksi. On myös harmi, että liike sijaitsee täältä Espoosta katsoen aika kaukana.

Ainoa asia mikä jäi meitä askarruttamaan oli, että miksi paahdetut pavut säilytettiin kirkkaissa lasipurkeissa tiskillä. Käsityksemme mukaan pavut säilyvät parhaiten valolta suojattuna. Esillepanon kannalta lasipurkeissa säilyttäminen on tietenkin näyttävä ratkaisu.

Suosittelemme ehdottomasti kaikille kahvista ja suklaasta kiinnostuneille.

Resepti: Cantuccinit

Valmistelut: 15 minuuttia
Valmistus: 20 minuuttia


Cappuccinon kanssahan tulee nauttia joko pala laadukasta tummaa suklaata tai pieni korppumainen keksi, jota myös Cantucciniksi kutsutaan. Meillä on tavaksi muodostunut nimenomaan jälkimmäinen. Näiden Toscanalaisten mantelikeksien saatavuus (käytännössä vain Stockan herkku) ja hinta kuitenkin hirvittää, joten päätimme kokeilla keksien valmistamista itse. Niin hyviä näistä kuitenkin tuli, että tulemme myös tulevaisuudessa näkemään valmistamisen vaivan. Tässä googlen avulla löytynyt resepti (Head Isu -blogi), jota käytimme.

  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 2,5 dl sokeria
  • 1,5 tl leivinjauhetta
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 1 tl kanelia
  • 3 dl (n. 200-250 g) kokonaisia kuorellisia manteleita
  • 3 kananmunaa
  • tilkka mantelilikööriä (Disaronno)

Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa kananmunat kevyesti erillisessä astiassa ja kaada sitten kuivien aineiden sekaan. Sekoita kunnes seos alkaa näyttämään taikinalta. Lisää mantelit ja sekoita taikinaan. Lisää vielä lopuksi tilkka mantelilikööriä taikinan joukkoon.

Jaa taikina nelkään osaan. Muotoile jauhotetuin käsin palat pitkiksi pötköiksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Litistele pötköjä hieman kämmenellä, jotta keksit saavat oikean pitkulaisen muodon paistuessaan. Kaksi pötköä mahtuu sopivasti yhdelle pellille. Jätä riittävästi kasvunvaraa.

Lämmitä uuni 210-220 asteeseen (riippuen uunista). Paista noin 15-25 minuuttia kunnes taikina on saanut kauniin ruskean värin ja on muuttunut kiinteäksi pinnaltaan. Leikkaa pötköt kuumina vinoittain noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Asettele viipaleet “kyljelleen” pellille ja anna niiden kuivua uunin jälkilämmössä reilun puoli tuntia.